Suomen Palloliitto meidän asialla

Suomen palloliitto on maamme arvostetuimpia toimijoita urheilun saralla. Esittelemme sen toimintaa tässä artikkelissa hieman tarkemmin.

Pitkä historia

Suomen Palloliitto on vuonna 1907 perustettu suomalaisen jalkapalloilun kattojärjestö. Sen toimintaan kuuluu jalkapallotapahtumien organisointi, sekä sarja- ja cup-muotoisen kilpailutoiminnan järjestäminen. Ainoastaan Veikkausliiga ei Suomessa kuulu Palloliiton alaisuuteen.

Liitolla on siis pitkät perinteet. Kansainvälisen jalkapalloliitto FIFA:n jäsenkin Suomen Palloliitto on ollut jo vuodesta 1908. Euroopan jalkapalloliitto UEFA:han se liittyi vuonna 1954. Tämän lisäksi Suomen Palloliitto on Suomen suurin urheilun lajiliitto. Yhteensä siihen kuuluu 930 jäsenseuraa. Pelaajia sen alaisuudessa on 131 000, kaikkiaan n. 500 000 suomalaisesta jalkapallon harrastajasta.

Alun perin Suomen Palloliitton alaisuuteen kuului myös jääpallo ja pesäpallo. Se myös järjesti ensimmäiset jääkiekon SM-kilpailut vuonna 1928. Sittemmin jääkiekkotoiminta on karsiutunut ja siirtynyt lajin omien liittojen alaisuuteen. Nykyisin Suomen Palloliiton toiminta keskittyy ainoastaan jalkapallon harrastamiseen. Tähän lasketaan mukaan kuuluvaksi myös salifutiksena tunnettu futsal-toiminta.

Suomen Palloliiton jäseneksi voi liittyä mikä tahansa piiri, seura tai yhteisö, joka on asianmukaisesti rekisteröity.

Erotuomareita myös eurokentille

Suomalaista jalkapallo toimintaa Suomen Palloliitto kehittää mm. kouluttamalla tuomareita ja valmentajia, sekä panostamalla seuratoiminnan kehittämiseen. Valmentajakoulutusta järjestetään D-, C-, B-, A- ja valiotasolla. Kaikkein korkeinta tasoa koulutuksessa edustaa Jalkapallovalmentajakoulu, jonka läpi käyminen antaa mahdollisuuden hakea mm. UEFA:n pro-lisenssiä.

Suomalaiset erotuomarit ovatkin olleet kysyttyä valuuttaa eurokentillä. Helppoa se ei kuitenkaan ole. Työ on haastavaa, kritiikki kovaa. Myös itsekritiikki, jota ilman ei menestystä näillä areenoilla saavuteta. Toki myös laaja kokemus jalkapallosta, etenkin nurmen pinnoilta, on ehdoton vaatimus erotuomarin uralle.

Menestys mitataan kentillä ja laidoilla

Suomen Palloliiton toiminta kattaa koko kentän ja ulottuu harrastetoiminnasta kilpa- ja huippu-urheiluun. Kaiken pohjana on vahva perusta, mikä pitää sisällään kasvatuksellista toimintaa. Vaikka tavoitteena on suomalaisen jalkapallon kohottaminen kansainväliselle tasolle, yhtä lailla oleellista on myös jalkapallon harrastustoiminnan kehittäminen ja levittäminen mahdollisimman laajalle. Tavoitteena on että jalkapallosta tulisi Suomen suosituin urheilulaji niin osallistujiensa kuin myös katsojamäärien perusteella.

Näin seuran toiminta linkittyy vahvasti yleiseen jalkapallon julkisuuskuvan nostamiseen ja esilletuomiseen. Kaiken toiminnan pohjana on ruohonjuuritason vaikuttaminen ja ihmislähtöisyys. Yksilöitä hoitamalla hoidetaan myös yhteisöjä. Lähtökohtana toimii reilu peli, toisessa päässä häämöttää kotimaisen jalkapallon menestyminen maailmalla.

Suomen Palloliiton hallinnoimia liigoja ovat Suomessa miesten Ykkönen, Kakkonen, Kolmonen, Liigacup ja Suomen Cup. Toista sukupuolta edustavat Naisten Liiga ja Naisten Suomen Cup. Kaikilta kilpailevilta pelaajilta vaaditaan pelaajalisenssi ja vakuutusturva. Jälkimmäisen voi joko liittää lisenssiin tai hankkia itsenäisesti.

Kilpailutoiminnan lisäksi Suomen Palloliitto tukee ja kehittää seuratoimintaa. Olennaisena osana tähän toimintaan kuuluu koulutusten ja seminaarien järjestäminen seuratoiminnan parissa toimiville. Samoin Suomen Palloliitto ohjeistaa asiasta kiinnostuneita seuratoiminnan käynnistämisessä ja käytännön asioiden hoidossa. Erityisesti seurojen viestinnän tukemiseen on panostettu internetpalvelujen avulla. Lasten jalkapalloseuratoimintaa tuetaan myös rahallisesti.

Hallinto

Suomen Palloliiton korkeinta määräysvaltaa käyttää liittokokous ja liittovaltuusto. Liittokokous pidetään joka kolmas vuosi vuoden loppupuolella. Kokouksen kutsuu paikalle liittovaltuusto, joka myös käyttää valtaa kokousten välisenä aikana. Kokouksessa valitaan liiton puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat. Myös muiden jäsenien kausi on kolmivuotinen. Liittovaltuusto muodostuu liittokokouksen valitsemista jäsenistä ja näiden varajäsenistä. Yhteensä jäseniä on kolmekymmentä.

Puheenjohtajien ja jäsenten valitsemisen lisäksi liittokokouksessa käydään läpi kolmivuotinen talous- ja toimintasuunnitelma. Liittohallitukseen kuuluvat puheenjohtajien lisäksi liittokokouksen valitsemat kahdeksan jäsentä. Liittohallituksen tehtävä on hoitaa liiton asioita. Hallitukseen ei valita yli 70-vuotiaita jäseniä. Hallituksessa on oltava edustettuna molemmat sukupuolet.

Vuoden 2018 alussa Palloliiton puheenjohtajaksi valittiin Kuopion Palloseuran pääomistajana ja puheenjohtajana tunnettu Ari Lahti. Lahti on vaalikauden aikana luvannut muutoksia etenkin liiton rakenteeseen. Edessä on siis mahdollisia organisaatiomuutoksia. Näiden tarkoituksena on siirtää rahaa kabineteista kentille. Toisin sanoen panostaa enemmän käytännön harrastustoimintatyöhön. Hän on myös luvannut demokratisoida Suomen Palloliiton päätöksentekoa.

Yleiseksi epäkohdaksi Lahti on nähnyt rahojen puutteen. Tätä hän lähtee korjaamaan luomalla yhteyksiä jalkapallon ja elinkeinoelämän välille. Lisäksi tarkoituksena on tehostaa huippupelaajien siirtymistä kansainvälisille kentille. Näin, luomalla mahdollisuuksia mahdollisimman nuorella iällä päästä ns. “koviin” seuroihin, olisi mahdollista edistää suomalaisen jalkapallon menestystä kansainvälisillä areenoilla.

Esikuvaksi Lahti on nostanut Jari Litmasen ja Aki Riihilahden “kultaisen sukupolven”. Organisatorisista muutoksista suurin lienee liiton palveluiden järjestäminen neljään yhteistoiminta-alueeseen, tarkoituksena karsia byrokratiaa ja sujuvoittaa päätöksentekoa.